Hengitys sisään ja hengitys ulos, jatkuva kierto. Solut hengittävät ja pitävät Kehon toimintakykyisenä. Solujen keuhkoja kutsutaan mitokondrioiksi. Happi kuljetetaan mitokondrioihin, jotka tuottavat kaiken energian keho-mielelle. Kaikissa soluissa on mitokondrioita, mutta luusto-lihaksissa kaikista eniten ja varsinkin asentoa ylläpitävässä, punaisessa lihaskudoksessa.
Kehon koukistaja lihakset aktivoituvat sisäänhengityksellä ja ojentavat lihakset uloshengityksellä.
Paikallaan ollessa on mahdollista kuunnella ja tiedostaa koko Kehon hengitysrytmi. Jännitykset lihaksissa heikentävät solujen energiantuottoa. Hermoston puristuessa informaationkulku heikentyy.
Solukalvot muodostuvat rakenneproteiineista esim. kollageeneista ja elastaanista ja fosfolipideista eli rasvahapoista. Kolesteroli on kalvorakenteen tärkeä osatekijä.
Kanavaproteiinit lävistävät solukalvon, joiden kautta saadaan ravinteita solun sisään ja sieltä pois. Näitä kutsutaan reseptoreiksi. Reseptoreita keskustelevat hermoston kanssa.
Jumit lihaksissa puristavat nesteen pois soluvälitilasta joka on löyhää kalvostoa ravinteita ja vettä. Lisäksi kalvojen väleissä kaikkialla on kollageeninöyhtää. Nukutun yön jälkeen keho tuntuu jähmeälle. Nöyhtä on paikallaan ja kun kehoa liikuttaa, niin nöyhtä kasaumat leviävät nesteeseen.
Jännittyneessä lihaksessa tämä ilmiö ei toteudu. Jännittyneen lihaksen mitokondriot heikentyvät ja tuhoutuvat.
Solujen aivot ovat kalvorakenteessa.
Niskan nikamien välistä lähtevät hermot aktivoivat pallealihaksen, jonka tehtävänä on vetää keuhkoihin ilmaa, saada koko kehoon paineenvaihtelua. Pallean kautta ihminen elää ja pysyy hengissä.
Summa summarum, jos niskan lihakset ovat jännittyneet, toispuoleiset, lyhentyneet.
Keuhkojen toiminta vähenee, immunipuolustus heikkenee eli kateenkorva ei kouluta valkosoluja tehtäviinsä myöskään hermoston tarpeisiin.
Sydän joutuu rasitukseen mikäli pallea ei toimi. Pallean toiminta vaikuttaa suoraan myös munuaisten toimintaan, joiden tehtävä on puhdistaa verta ja huolehtia kuonan ja liian nesteen poistumisesta.
Munuaiset myöskin tuottavat Arginiinia kuljetusproteiinia joka on Kehon typpioksidin muodostaja. Typpioksidi tarvitaan, että happi saadaan mitokondrioille sekä aivoille ja hermostolle.
Huolehdi siis hengityksen liikekaavan toimivuudesta. Joka on kaiken Kehon toimintojen, ryhdin sekä liikkeen tekijä.